Sunday, October 9, 2011

Villahullu


Olen aivan hulluna villaan, jota ystäväni tuo alueelta, jossa vietin lapsuuteni. En voi olla ostamatta sitä, värjäämättä sitä, kehräämättä sitä tai myymättä sitä eteenpäin. Villa on osa elämääni nykyään. Ja se, että ystäväni on myös ihan hulluna villaan, on myös mukavaa. En ole ainoa villahullu maailmassa.


Minä värjään villamme happoväreillä, mutta ystäväni poimii luonnosta ainekset ja värjää niillä. Luonnonvärjätyt värisävyt ovat pehmeämpiä ja ne käyvät aina hyvin yhteen toistensa kanssa.

Mietin väliin, miksi suomalaiset ostavat niin paljon ulkomaista villaa. Meidän villamme lampaat, kainuun harmas -lammasrotu, on jalostettu erityisesti villansa vuoksi. Jos suljen silmät ja kokeilen sen pehmeyttä, niin siinä jää ulkomaiset villat kauas taakse. Tuntuu pahalta, että tällaista villaa jää lampureilta myymättä. Luomuvillamallistot tehdään ulkomaisista merinovilloista. Moni huovuttaa ja kehrää villaa, jonka alkuperää ei edes lammasrodun osalta ole tiedossa.

Oli miten oli, tiedät, kuinka ihanalta näyttää siemenestä kasvatetut kesäkukat, oman maan perunat jne. Tässä villassa on minulle sitä samaa. Tiedän, mistä se on peräisin, miten se on matkannut ja miten sitä kussakin vaiheessa on prosessoitu. Siinä on tarina ja olen osa sitä!

No comments:

Post a Comment