Sunday, February 27, 2011

Skräppäämällä taidetta

Ok, tunnustan, että olen paperiaskartelussa liikkumassa yhä enemmän taidepäiväkirjojen suuntaan. Olen toki edelleen skräppääjä ja tykkään sekä skräppäyksen ei-kaupallisista ja kaupallisista ulottuvuuksista, mutta päivä Intohimona skräppäys -tapahtumassa palautti minut taas vastapainoksi taidesivujen pariin. Tuli nimittäin "vähän" shoppailtua ja seurailtua muiden sortumista samaan paheeseen.

Illalla aloin miettiä, mikä olisi oma unelmakauppani ja tajusin, että oikeastaan kaikista paras kauppa on sellainen, jonka voin tehdä itse itselleni. Se olisi taidekauppa, jossa olisi sellofaanipussit pullollaan itsetehtyä tarviketta kollaaseihin. Kuvittelin käveleväni kaupassa ja miettiväni, ottaisinko kevätkokoelman pikkuympyröitä vai sellaisen pussin, jossa olisi paperiympyröitä itsetehtyjen nappien seassa. Ja ehkä selailisin lisäksi taustapapereita, nekin itse tekemiäni.

Tämä kauppa ei olisikaan Basic Gray tai Bo-Bunny vaan kaikki olisi käsintehtyä. Siinä voisi olla muidenkin tekemiä juttuja, ehkä jokin pussi ystävän tekemiä kukkia ja joitakin ihailemani taiteilijan piirtelemiä lehtiä. Kaikki valmiina poimittavaksi ja skräpättäväksi ... ei kuin taiteiltavaksi!

Heräsin varhain aamulla ja aloitin malttamattomana valmistusprosessin. Tein paperiympyröitä, kukkia, lehtiä ja taustoja. Löysin myös itsetehtyjä, kömpelöitä nappeja. Jos olisin malttanut, olisin tehnyt vielä jotain tekstiilijuttujakin, esimerkiksi nauhoja.

Sitten vaihdoin innokkaana tiskin puolta ja siirryin myyjästä ostajaksi. Sanomattakin oli selvää, että palvelu olisi hyvää ja kaikki vieläpä ilmaista. Tuli hamstrattua kaikki mahdollinen ja vähän vielä jämiäkin. Ahneuden yllättämänä sitten kokosin sivua "enemmän on enemmän"-periaatteella.


Mihin sen laittaisi? Uuteen albumiin, joka tuli ostettua eilen? Voisko skräppäysalbumin sisus ollakin tällainen?



Mitä mieltä olet? Innostuitko ideasta?

Friday, February 11, 2011

Piirtelyä ja leikkimistä

Kuten tammikuussa mainitsin, osallistun Traci Bautistan FASHIONISTA! -verkkokurssille, jossa piirretään ja maalataan muotimaailman inspiroimia kuvia. Tässä on harjoitus, jossa piirrettiin kasvot markereilla.

Yritän olla ottamatta kurssia kovin vakavasti ja vain nautiskella piirtelemisestä. Tällainen piirtelemällä leikkiminen muistuttaa minua lapsuudestani. Piirtelin lapsena satoja kasvoja, kunkin erilliselle paperille. Annoin niille nimet ja kirjasin, miten ne ovat sukua toisilleen. Se oli vähän kuin paperinukeilla leikkimistä ja pystyin viihdyttämään sillä itseäni tuntitolkulla.

Vietän edelleen paljon aikaa piirtelemällä sitä sun tätä, joten en voi sanoa muuttuneeni kauheasti vanhetessani!

Wednesday, February 9, 2011

Lohdutusta hakemassa


Osallistun tällä leiskalla Inspiroidu-haasteblogin haasteeseen 145. Rakas beagleni Toni kuoli muutama viikko sitten ja vaikka leiskan tekeminen oli vaikeaa, halusin silti tehdä sen.

Kun aloitin skräppäyksen vuosi sitten ajattelin skräpätä vain iloisista jutuista. Mutta pidemmällä tähtäimellä se tuntuu tekopyhältä, sillä elämään sisältyy myös murheita. Sen sijaan, että olisin skräpännyt Tonin viimeisistä päivistä, päätin koota sen, mikä päällimmäisenä oli mielessä: Toni oli kaiken ikäisenä kaunis ja suloinen koira. Tulen tekemään Tonista ja sen kaverista Cosmosta vielä monta leiskaa, mutta tämän sivun kautta yritän hyväksyä sen, että Toni ei enää ole luonamme.

Minulle tulee amerikkalainen skräppäyslehti Creating Keepsakes. Sen tammikuun numerossa on hyvä juttu vaikeiden asioiden skräppäämisestä otsikolla Creativity Heals.