Julkisuutta ja lampaanvillaa

Olen saanut runsaasti postiivista palautetta eilen ilmestyneestä Helsingin Sanomien neulontajutusta. Siinä tuotiin kivasti esille neulojien verkostoa neulontatapaamista ja sen ympärillä pyöriviä ilmiöitä kuvailemalla. "Minunkin pitäisi kokeilla sitä neulomista", sanoi joku. Jo vain! Mikä sen mukavampaa, jos juttu innostaa kokeilemaan tätä ihanaa harrastusta. Ja ottamaan osaa neulojien verkostoon.

Työpaikalla juttua kommentoitiin monipuolisesti myöskin. Työkaverini sai juuri lahjaksi hienon digikameran 10 vuoden työpanoksestaan. "Kun Päivi on ollut kymmenen vuotta talossa, ostetaan sille elävä lammas", kuului yksi kommentti. Saisi sitten tehtyä todella ainutlaatuisia lankoja!

Vielä on seitsemän vuotta omaan lampaaseen, joten joudun tyytymään muiden lampaista kehrättyyn lankaan.

Hesarin jutussa neulomani sukat ovat valmistuneet. Ne on valmistettu suomenlampaan villasta ja suomalaisesta Kipuapu - silkkivillasta, jota olen itse värjännyt KoolAidilla. Malli on myös oma kirjoneulekuvioita myöten.

Materiaalin tuntu on tärkeä osa neulomista. Kun on neulonut paljon tehdasvalmisteisista langoista, kaipaa välillä tällaisten perirehellisten materiaalien seuraan. Välillä sukanneulonta voi olla kuin ulkomaanmatka — välillä se on juuri tätä, mitä näiden sukkien kanssa: paluu kotiin ja kotona tehtyyn.

Värjäystä Kool-Aidilla

Olen miettinyt jo kauan lankojen värjäystä. Olisi kiva neuloa sukkia itsevärjätyistä langoista. Lopultakin olen ryhtynyt tuumasta toimeen. Tilasin KoolaidUK:sta Kool-Aid-mehutiivistejauhetta, jota käytetään paljon lankojen värjäykseen ja jolla värjäys ei vaadi mitään muita erityisaineita.
Olen nyt värjännyt ensimmäiset lankani. Se oli helppoa. Juomajauheita voi sekoittaa keskenään ja värejä saa myös lisää käyttämällä värjättävänä lankana valkoisen sijasta esimerkiksi keltaista lankaa.

Kuvassa näkyvät langat ovat suurimmaksi osaksi suomalaista Satakieli-villalankaa. Satakieli imi väriä hyvin ja värjääminen oli todella hauskaa. Värjäyksen lopuksi höyrytin langat lävikössä, jotta väri varmasti kiinnittyisi. Kokeilin höyrytyksen jälkeen vielä pestä yhden vyyhdin ja tulos oli hyvä: väriä ei irronnut ollenkaan.

Hyvä linkki Kool-Aidilla värjääville - värikartta, jonka perusteella voi hankkia haluamansa Kool-Aidit: Soft Drink Color Chart

Erityisen kivaa Kool-Aidissa on se, että koska se on elintarvike, sitä ei tarvitse varoa kuten myrkkyjä. Esimerkiksi erityisiä astioita värjäykseen ei tarvita, vaan voi käyttää kattiloita ja kipposia ja pestä ne astianpesukoneessa lopuksi.

Mokkasiinisukat

Edesmennyt neulojaguru Elisabeth Zimmermann oli neuletekniikoiden mestari. Hän kehitteli uusia tapoja neuloa puseroita, lapasia, huiveja ja myös sukkia. Mokkasiinisukkamalli lähti käytännön tarpeesta: sukista kuluu useimmiten pohja ensin ja sen uudistaminen tai vahvistaminen on hankalaa, jos sukka neulotaan perinteisesti. Mokkasiinisukissa neulotaan ensin varsi, sitten päällisosa ja lopuksi kärki, kantapää ja pohja - nuo eniten kulutukselle alttiit osat. Näin ne on helppo neuloa vahvistetusta langasta tai kuluttuaan neuloa uudelleen.

Nämä sukat eivät ole ensimmäiset mokkasiinisukkani. Kokeilin mallia ensimmäisen kerran pari vuotta sitten. Nyt neuloin sukat Artyarnsin Handpainted Stripes -langasta kokeillakseni miten malli soveltuu neulottavaksi itsekuvioiduista langoista. Mielestäni ihan hyvin!

Sukan malli on kirjasta Elizabeth Zimmerman's Knitter's Almanac. Kirjassa on neuleohje tai pari jokaiselle kuukaudelle ja kirjoittajan jutustelua neuleohjeeseen liittyen ja neulomisesta yleensä.

Ihailen kovasti Elizabeth Zimmermanin asennetta neulomiseen. Hän suhtautuu neulomiseen kuten insinööritieteeseen ja tekniikan alan ammattilaisena hänen kirjoituksiaan on mukava lukea. Elisabeth Zimmermann suhtautui kuitenkin keksintöihinsä nöyryydellä. Muistelen lukeneeni, että hän muistutti, kuinka neulominen on niin vanha keksintö, että kaikki on jo keksitty kertaalleen, osa vaan ei ole välittynyt sukupolvelta toiselle tai maanosasta toiseen. Näinhän se varmaan on, mutta mikä ilo on keksiä asioita uudelleen ja olla vaikka siten osana vanhaa perinnettä!