Neuloin kesäsukat Opalin itsekuvioituvasta puuvilla-villa-sekoitelangasta. Samasta langasta olen neulonut sukat aiemminkin ja ne kuluivat kovassa käytössä niin loppuun, että piti neuloa uudet. Vaikka langassa on mukana villaa, ne tuntuvat ihan kesäisiltä froteesukilta ja vain paranevat pesukonepesussa. Joten, jos et ole neulonut tällaisesta ohuesta puuvillasekoitelangasta aikaisemmin sukkia, suosittelen kokeilemaan!
Tänään oli niin lämmintä, että alla olevan kuvan lapasia ei todellakaan olisi tarvittu, mutta lapaset on nyt erityisen ajankohtaiset. On alkanut ihana Knit-Along, jota tahdon mainostaa. Nimittäin "Sata kansanomaista kuviokudinmallia", haavistokal. Knit-Alongissa neulotaan kirjan lapasmalleja, jotka Eeva Haavisto kokosi eri puolelta Suomea vuonna 1947. Minä sain teini-ikäisenä kirjan kolmannen painoksen, vuodelta 1953, tädiltäni. Omistuskirjoituksessa lukee: "Erinomaiselle neulojalle Päiville 1983 Rauha-tädiltä".
Rauha-täti oli keskeinen henkilö suvussamme. Hänellä oli karjalainen, iloinen luonne ja häne suosiotaan lisäsi ilmiömäinen tarinankerrontataito. Hän oli nuorena tyttönä muuttanut Helsinkiin, jossa hän asui elämänsä loppuun asti. Pikkutyttönä oli jännittävää kuulla Helsingin ja ulkomaidenkin tapahtumista tädin tullessa käymään. Täti matkusteli paljon ja hänen tarinoissaan riitti huippukohtia, vaikka ne olivat monesti ihan tavallisesta elämästä. Tädilläni riitti uteliaisuuttta kaikkea uutta kohtaan vielä vahanakin ja hän elikin lähes 90-vuotiaaksi. Vaikka tätini kuolemasta on kulunut jo useita vuosia, tulen muistamaan hänet tarkasti aina, sillä hän oli niin ikimuistoinen ihminen.
Tällä vanhalla lapaskirjalla on siten ollut minulle paljon tunnearvoa, mutta kirja on arvokas toki muutenkin. Siinä on kuviomalli poikineen ja olenkin hyödyntänyt sitä vuosien varrella myös muissa projekteissa kuin lapasissa. Hienoa, että kirjasta on otettu uusi painos ja vielä hienompaa että lapasia neulotaan yhteisprojektina!
